Rakennusmestari Mauno Kurtti päätti alkutalvesta 1960 aloittaa rakennusurakoinnin oman yrityksensä puitteissa työskenneltyään siihen asti yli kymmenen vuotta toisen yrityksen palveluksessa Lapin läänin alueella.

 

Ensimmäinen rakennuskohde oli Asunto Oy Rantaleppä Kemissä, nelikerroksinen kovanrahan asuintalo. 12.07.1960 Rakennustoimisto M. Kurtti solmi ensimmäisen urakkasopimuksen Outokumpu Oy:n kanssa yhtiön Kemissä sijainneen kiinteistön korjaus ja laajennustyöstä. Urakan arvo oli 2.700.000 mk, joten yhteistyö Outokumpu Oy:n kanssa on kestänyt jo yli neljäkymmentä vuotta. Uuden yrityksen toiminta lähti ripeästi käyntiin ja niinpä ensimmäisen 31.12.1960 päättyneen tilikauden liikevaihdoksi muodostui 22.843.000 mk. Kuusikymmentäluvulla tapahtuneen kaupungistumisen yhteydessä rakennettiin varsin paljon asuinkerrostaloja. Kemiin yhtiö rakensi 234 asuntoa ja Rovaniemelle 1962 - 1966 eri kohteissa yhteensä 215 asuntoa.

Ajoksen öljysataman rakentaminen alkoi vuosikymmenen alussa ja Neste Oy:stä muodostui iso asiakas. Rakennusliike M. Kurtti Oy aloitti Neste Oy:n öljyvarastoalueen rakentamisen 1962 ja työtä kesti yhtäjaksoisesti vuoteen 1968 saakka, jonka jälkeenkin on lähes vuosittain käyty tekemässä erikokoisia urakoita.

TV saapui Lappiin ja yritys oli voimakkaasti mukana television ja radion rakentamisessa. Vuosi 1963 oli erittäin merkittävä, silloin valmistui tai aloitettiin Ailigastunturin ula-asema, Tervolan TV-asema, Kuivaniemen linkkiasema ja Juokuan linkkiasema. Välittömästi seurasivat Utsjoen ula-asema, Pyhätunturin TV-asema, Ounasvaara ja Pellon linkkiasema.

1960-luvulla toteutettiin myös useita julkisia rakennuksia, joista merkittävimpiä olivat Kemin seurakuntakeskus, Työkeskus Toivola ja Kemin yhteiskoulun lukio.

 

Kemi-Tornio alueella tapahtui merkittävää yritystoiminnan kehittymistä ja siihen liittyvää rakentamista. Kemin Karjalahden pienteollisuusalueelle toteutettiin monta teollisuusrakennusta. Kemiin valmistui mm City-kulman kauppiastavaratalo ja Karihaaran liikekeskus. Tornioon kauppias Kalle Kaarlela rakennutti Lihaportin. Liike oli vuosikymmenen alussa tapahtuneen devalvaation vuoksi useita
vuosia Helsingin Stockmannin jälkeen myynniltään Suomen toiseksi suurin elintarvikeliike. Lihaportti avattiin toukokuussa 1971 ja jo heinäkuussa samana vuonna Kalle Kaarlela tuli Mauno Kurtin luokse ja harmitteli, että kun tuli tehtyä liian pieni kauppa ja saman tien päätettiin alkaa toteuttamaan Lihaportin ensimmäinen laajennus, joka otettiin käyttöön lokakuussa 1971.

Asuntotuotannon painopiste yrityksessä oli Tornio, jonne oli aloitettu tekemään Outokumpu Oy:n terästehdasta. Outokumpu Oy:lle toteutettiin useita asuntokohteita lippulaivana Saarenpäähän rakennettu paikallisjohtajan asuintalo. Kemi-Tornio alueelle valmistui eri kohteisiin yli 200 asuntoa sekä perustajaurakointi-, että urakkakohteisiin. Vuosikymmenen lopulla urakoitiin Enontekiön kunnalle uusi terveyskeskus. Yrityksen ensimmäinen iso peruskorjausurakka tehtiin kun silloinen Rovaniemen keskustassa sijainnut KOP:n kiinteistö peruskorjattiin täydellisesti siten, että vain vanha runko säilytettiin. Rakennuksen kellariin tehtiin mm. uudet isot pankkiholvit kuten silloin pankin aluekonttorissa tuli olla.

1975 yhtiössä tapahtui muutos, kun Mauno Kurtin poika silloin insinöörioppilas Mikko Kurtti, tuli mukaan yhtiöön äänettömäksi yhtiömieheksi ja yhtiömuoto muutettiin Ky:ksi.

 

Vuosikymmenen alkajaisiksi toteutettiin ensimmäiset asuinkerrostalojen peruskorjaukset. Länsi-Pohjan keskussairaalan kaksi kuusikerroksista asuintaloa rakennettiin sisuksiltaan uusiksi siten, että vanhoista soluasunnoista muodostettiin uusia itsenäisiä huoneistoja. Tuon kaksi vuotta kestäneen projektin aikana opiskeltiin asuinkerrostalojen peruskorjausta, jota kokemusta on pystytty hyödyntämään vielä uudella vuosituhannella. Kemiin urakoitiin uusi, erittäin korkeatasoinen 127-huoneinen Cumulus-hotelli työyhteenliittymänä silloisen Seuturakennus Oy:n kanssa ja samanaikaisesti valmistui Tornioon uusi Hotelli Tornio. Rovaniemen keskustaan tehtiin Rovakadun ja Koskikadun kulmaan Kiinteistö Oy Koskirova - niminen liiketalo.

Koululaitos tarvitsi uusia tiloja ja Kemiin toteutettiin suuri 36.000 m3:n Hepolan-Kuusikon koulu. Keminmaalle tehtiin sen jälkeen Lassilan ala-aste, joka sekin oli noin 15.000 m3, joten jo kuusikymmentäluvulla yrityksen palvelukseen tullut, kohteiden vastaavana toiminut rakennusmestari Raimo Ahonen sai työkuntineen toteuttaa kolme vuotta yhtäjaksoisesti koulurakentamista.

Asuintuotannossa perinteisen kerrostalorakentamisen lisäksi toteutettiin useita rivitalokohteita yhteistyössä Veitsiluoto Oy:n VEL -elementtitehtaan kanssa. VEL- elementeillä tehtiin n 200 huoneistoa kaukaisimpina kohteina Kiinteistö Oy Sakkaravaaran rivitalot Enontekiön Karessuvannossa ja Kiinteistö Oy Sieppiluoto Kolarin Sieppijärvellä. Vuosikymmenen loppupuolella liikerakentamisboomi iski myös Kemiin ja yritys toteutti omaperusteisena tuotantona Kiinteistö Oy Kemin Portin ja Kiinteistö Oy Myynnin, yhteensä yli 30 milj.mk:n hankkeet. Liikerakentamisessa tehtiin myös yhteistyötä Eino Aho Oy:n kanssa jolle toteutettiin KVR -työnä useita liikerakennuksia. KVR -rakentamisesta oli muodostunut nopeasti yksi kivijalka rakennusliikkeen tuotantoon - olihan sitä asuntotuotannon osalta harjoitettu ja yrityksen ensimmäisestä kohteesta alkaen.

Vuonna 1986 tapahtui yrityksessä sukupolven vaihdos, yrityksen perustaja Mauno Kurtti jäi eläkkeelle 01.05 alkaen. Yhtiömuoto muutettiin osakeyhtiöksi ja omistus jakaantui Mauno Kurtin pojille ins. Mikko Kurtille 53% ja ins. Kauko Kurtille 47%. Yhtiön hallitukseen valittiin puheenjohtajaksi Kauko Kurtti ja jäseniksi Mikko Kurtti, joka nimitettiin myös toimitusjohtajaksi sekä konttoripäällikkö Raija Räsänen, joka oli tullut yrityksen palvelukseen jo 01.06.65.

 

Vuosikymmen alkoi vauhdikkaasti kuten koko Suomessa. Liikerakentaminen oli tuolloin vilkasta, toteutettiin Tornioon Green-Line Matkailupysäkki, Keminmaalle Kiinteistö Oy Keminmaan liikekeskus ja Kemiin ns. Kemin Forum. Loppuvuodesta 1991 kävi ilmi, että työt alkavat vähenemään kovaa vauhtia, eikä valmistuvien kohteiden tilalle alkanutkaan uusia. Henkilöstöä jouduttiin supistamaan vuoden 92 aikana kovalla kädellä ja niinpä tammikuussa 1993 ei ollut yhtään työntekijää Suomessa töissä. Maahan iskeneen laman seurauksena rakentaminen Kemi-Tornio-alueella pysähtyi lähes kokonaan. Syyskesällä –92 saatiin urakka Ruotsista Haaparannalta, jonne alettiin tekemään 28 asunnon asuinkerrostaloa.

Toukokuussa 1993 solmittiin yrityksen historian siihen asti suurin sopimus Veitsiluoto Oy:n Keskuskonttorin ja ruokalan lähes 40 milj. mk:n KVR - urakasta. Kohde valmistui jouluksi 1994 sopimuksen mukaisesti ja se on ollut merkittävä KVR -rakentamisen referenssikohde. Teollisuusrakentamista yritys oli harjoittanut koko toimintansa ajan ja vuosikymmenen suurin teollisuustyö saatiin tammikuussa -95 kun aloitettiin Outokumpu Oy:n Tornion terästehtaan kylmävalssaamon hehkupeittauslinja 4: n perustusurakka. Hankkeesta kasvoi urakan aikana varsin mittava kokonaisuus ja vuoden -95 aikana käytettiin urakassa n. 14.500 m3 betonia.

1990 - luvun laman seurauksena asuntotuotantoon kehitettiin uusia rahoitusmalleja ja yhteistyössä Tarveasunnot Oy:n kanssa rakennettiin 1995-2000 Kemiin yli 100 ARA-osaomistusasuntoa neljässä eri kohteessa. Vuokra-asuntojen peruskorjaustyö lähti käyntiin vuosikymmenen loppupuolella ja niinpä yhdessä Pohjois-Suomen YH -rakennuttajien kanssa peruskorjattiin Kemissä Kiinteistö Oy Itätuulelle 74 ja Keminmaassa 68 asuntoa sekä Tornion Vuokra-asunnot Oy:lle Torniossa 212 asuntoa.

 

Uusi vuosituhat yrityksen toiminnassa alkoi varsin voimakkaasti teollisuusrakentamisen merkeissä. AvestaPolarit Oyj:n ( nyk.Outokumpu Polarit Oy) Tornion terästehtaan laajentaminen on tuonut töitä alueen kaikille rakentajille ja niinpä yrityksen osalta 01.10.00 alkanut terästehtaan laajennukseen liittyvä Valukonealueen urakka oli laskutukseltaan yksi yrityksen historian suurimmista töistä. Kohde valmistui syksyllä 2002.

Kesällä 2000 tehtiin uusi aluevaltaus kun Kemin kaivoksen maanalaisen kaivoksen rakentamisen yhteydessä saatiin huoltokeskusurakka. Urakka toteutettiin -425 m merenpinnan alapuolella ja sittemmin on töitä tehty syvimmillään -520 tasolla.

Maailman suurinta kalkkiuunia alettiin rakentaa Röyttän satamaan syksyllä 2001 ja yritys sai toteutettavakseen hankkeen rakennustekniset työt osittain KVR-urakkana. Kalkkitehtaan rakennutti ruotsalaisen Svenska Mineral Ab:n suomalainen tytäryhtiö SMA Saxo-Mineral Oy ja tehdas otettiin käyttöön joulukuussa 2002.

Vuonna 2003 valmistui mm. Tornion terästehtaan alueelle Skrot Johan Oy:lle kierrätysromun murskauslaitos, Keminmaan opiskelija-asunnot ja Ranuan S-market.

Vuosikymmenen puolivälissä Osuuskauppa Arnina laajeni merkittävästi Kemi-Tornio alueella ja yritys toteutti yhteistyössä Rakennustuote Oy:n kanssa ensi Kemin Prisman (n 16.000 m2) ja sitten Tornion Prisman (n 10.000 m2). Hyvin alkanut yhteistyö Arinan kanssa jatkuu edelleen. Wetteri Oy:lle laajennettiin ja saneerattiin Kemin Karjalahden autotalo 2006-2008.

Etera Eläkevakuutusyhtiölle valmistui varsin merkittävä kerrostalohanke Kemiin 2008 ja Outokumpu Oy:n Tornion terästehtaille alkuvuodesta 2009. Maailmanlaajuinen lama aiheutti sen, että kevään 2009 yrityksen koko toiminta oli täysin pysähdyksissä, kunnes kesällä 2009 rakentamisen markkinat alkoivat uudestaan virkistyä.

2010 toukokuussa tuli 50 täyteen siitä kun yrityksen toiminta on aloitettu. Heinäkuun Kesällä 2010 keskeneräisinä töinä ovat Kemin kaupungin Syväkankaan koulun peruskorjaus ja laajennus, Tervolan Salen rakennustekniset työt, Kemin S-Market kauppakeskuksen saneeraus ja Asunto Oy Kemin Seulankatu 2 kerrostalon rakentaminen.